Omassa lapsuudenkodissani vanhemmillani on aina ollut viehtymys juustoihin. Mitä haisevampiin sen parempi. Vanhempieni juustovalinnat ovat aina olleet outoja juustoja kuten tuhkajuustoa, valkohomejuustoa, sinihomejuustoa, vuohenjuustoa ja fetaa. Muistan kadehtineeni kavereiden aamiaispöytiä joilla oli perusjuttuja kuten paahtoleipää ja juustohöylällä vuoltavaa edamia. Luotettavia makuja ja hajuja, tavanomaisissa paketeissaan. Siististi ja järjestelmällisesti järjestetyissä jääkaapeissa niillä oli omat paikkansa. Vanhempieni jääkaapissa sen sijaan oli anarkia. Kuukausia sitten tyhjiksi puristetut sitruunanlohkot kitisivät kuivuuttaan lautaselta, johon ne oli jätetty mahdollista nälänhätää, sotaa tai sitruunankasvattajien lakkoa ajatellen. Avatessa jääkaapin, ovesta hyppi lattialle loppuunkäytettyjen parmesaanien vahapalasten armeija, jotka homepilkuillaan huusivat eutanasiaa. Ilveelläkään ei kaapissa ikinä ole ollut ihan perus kermajuustoa leivänpäälle. Ehei, vaikka kaappi olisi joskus muuten ammottanut tyhjyyttään, jostain lokerosta löysi aina sinihomejuustoa ja purkillisen kirsikkahilloa ja tämä pätee yhä. Kun ihan ensimmäisen kerran avasin anoppini jääkaapin ja sain jälleen noukkia parmesan-vahoja lattialta, tiesin, että olen löytänyt myös sielunkumppanin. Kyllä, mieheni on yhtä traumatisoitunut kuin minäkin.
Vietimme hauskaa viikonloppua juhlien tuttavan nelikymppisiä stadissa, mikä kostautui sunnuntaina lievällä kankkusella. Kankkunen on ainakin minulle tila, jossa himoitsee eniten venyvää, sulaa ja suolaista cheddaria. Olotilan ratkomiseen ei ole keksitty rasvattomia keinoja ja mielestäni olisi lähes rikos niin yrittää tehdäkään ;)
Jukolan juuston cheddaria quesadilloissa ja kuorrutteena tortilloissa;
Quesadillat on helppoja toteutta vaikka kaapissa ei olisi juuri mitään. Näiden quesadillojen väliin tuikattiin mietoa salsaa, paprikaa, Jukolan cheddaria ja savukinkkua. Pannulla paistaessa kannatta varoa palamista ja ruskistaa vain hieman, jonka jälkeen quesadillat voi laittaa hetkeksi vielä uuniin.
Tortillat täytettiin nyhtöpeuralla, jota sain matkaan anopilta. Peuran kera pannulla oli chiliä, tomaattipyrettä, ketsuppia, sweet chiliä, murskattuja jalopenoja ja korianteria. Käärittyäni tortillat, laitoin ne vierekkäin leivinpaperilla vuorattuun kakkuvuokaan.
Valmistin juustokuorrutteen kattilassa niin, että aloitin kiehauttamalla 1 1/2 dl vettä. Veteen lisäsin hieman timjamisuolaa, jonka jälkeen sulattelin hitaasti joukkoon Jukolan juuston original cheddaria. Kun juusto oli sulanut tarpeeksi, lisäsin juustokuorrutteen joukkoon vielä 100 grammaa ranskankermaa ja muutaman lusikallisen maissijauhoja. Täydellinen juustokuorrute levitettiin tortillojen päälle, jotka sitten laitettiin uuniin noin puoleksi tunniksi 150:n asteeseen.
Tortillat nautittiin salaatin ja makean balsamico-kaalipaistoksen kera :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti