Tyttäreni haluaa isona lastentarhan tädiksi. Kärkeen sanoin, että kannattaa päätöstä vielä hetki punnita. Itse pidän vain omista lapsistani ja hoitoalalle ei ole suurta intoa itsellä muutenkaan. Aloin miettiä miksi en voisi vain kannustaa tyttäreni urasuunnitelmia? Miksei tärkeintä olekkaan se mitä jokainen itse haluaa ja miksi kahdeksanvuotiaan tulevaisuus olisi jo nyt tähtiin kirjoitettu? Geenien syyttäminen on silkkaa soopaa ja este kehitykselle. Mietitäänpä miten hullua olisi sanoa ratsastamisesta innostuneelle pikku Maijalle, että jos et nyt liikoja innostuisi, kun äitisikin takamus on sen verran iso. Tuskinpa sinunkaan vartalostasi mitään urheilullisen ratsastajan kroppaa myöhemmin tulee, että oot tyttö meetwurstin syöjien puolella sinä! Tai miten lohdutonta olisikaan pikku Pekan kuulla opolta, ettei kuule kannata nyt opiskeluja liikaa Pekka miettiä. Isäs oli kuusibaarilainen ja tuskinpa sinunkaan kädessäs se salkku roikkuu isona, ennemminkin Alepan muovikassi.
Omat vanhempani käyttivät geenejä selittämään omia huonoja matemaattisia taitojaan ja sanoessaan minulle niin, oli selvää ettei siis minullakaan ollut geenejä laskutehtävissä. Sillä lauseella pyyhittiin myös täysin edes yrittäminen. Eihän se kannata, kun ei ole niitä geenejä. Geenejä käytettiin myös murrosiän korvalla alkoholin haitoista varoitettaessa. Jep, mulla on alkoholistin geenit. No kappas, niitä geenejä ei monella olekkaan ;) Sitten vielä ne geenit siihen pyöristymiseen, juu nekin löytyy. Kaikki itsekurittomat sukulaiset kiloineen ja diabeteksineen ovat hekin vain geenien uhreja. Ihan turha siinä on sanoa, että mummin pitäis nyt lopettaa se voin lusikointi ja liikkua, kun ne geenit sen estää.
Isommassa mittakaavassa suomalaiset yrittää nimenomaan raivata itseään pois siitä lokerosta, mihin meidät muun maailman silmissä on laitettu. Ei haluta, että meistä enään ajatellaan että ollaan juroja, itsetuhoisia ja pimeän maan mörkkejä. Monet suomalaisten megayritysten brändien rakentajat ovat tehneet pirusti töitä saadakseen entisen Mordorin kansakunnan kasvot näyttämään valoisemmilta, miksi sitten perheissä yksilötasolla geenien mukaan eläminen on yhä se juttu?
Ihan kammottava ajatus, ettei ihminen pystyisi kehittymään asioissa joita haluaa yrittää. Ja sitten jos yrittää ja onnistuu, ei siitä silloinkaan voi kiitosta itselleen saada. Ehei, aina löytyy joku sukulainen jolla on ollut laskupäätä, kädentaitoja tai pitkä ikä. Ei ole onnistumisetkaan omiasi, vaan geenien. Ketään ei elinaikana kehua voi, ne kun voi ylpistyä. Arkussa sitten kun viimeistä virttä veisataan, voidaan puheessa vainajan saavutuksia ja pitkää ikää ruotia. Kuollessaan suomalaiset ovat myös rahallisesti rikkaimillaan.
Geenit on käsitteenä sama kuin jumala monelle. Geenejä voidaan syyttää tai ylistää ihan riippuen asiasta. Aina ne on kaiken takana, eikä omilla tekemisillä ole tuon taivaallista merkitystä.
Kuvassa on viiskyt luvun keskoskaappi, joka tuli liikkeeseemme myyntiin viime viikolla.
Tässä elämässä olen itse laihduttanut muutamaan kertaan isosti, juonut liikaa, maalannut tauluja, laittanut ruokaa niin piioille kuin herroille, vaihtanut ammattia, ottanut isoja riskejä elämässä ja rakkaudessa, masentunut useasti ja kömpinyt aina ylös lopulta. Jos joskus tulee hetki nostaa maljaa saavutuksille, nostan sen itselleni, en geeneilleni.
Viikonloppuna ystävät pyysivät luokseen syömään teereä, joka oli lentänyt tiellä tuulilasiin. Pitkään foliossa kypsytetty lintu oli mehevää ja yllätti vähäisellä riistanmaulla. Kyytipoikana nautittiin kermaperunoita, mustaherukkahilloa ja koskenkorvaa. Aterian valmistajalla on metsämiehen geenit monessa polvessa ;)
Yrittämisen edellytys on uskoa itseensä ja kehittää niitäkin taitoja, joita ei ole nimeksikään. Yrittää niin pirusti. Tervetuloa yritykseemme
Rajamäen Aarteeseen tekemään ihmeellisiä löytöjä aina 1800-luvun huonekaluista, viiskyt luvun keskoskaappeihin ja cocacola-keräilyesineisiin.
Mahtavaa alkavaa viikkoa kaikille. Ainoastaan uskomalla itseensä voi saada jonkun toisenkin uskomaan sinuun, niin se vain on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti