Valloittava Galipette!

Aivan fantastinen siideri nimeltään Galipette ilostutti jo ulkonäöllään, joka on varsin käteensopivassa ja vanhan malliseen pulloon pullotettu. Tämä siideri on ehdottomasti omenasiidereiden aatelia! Maku on rehellisen omenan ja vienon maltillisen naurunpyrähdyksen yhdistelmä. Varsinkin pullosta nautittuna sen voi silmät kiinni kuvitella nauttivansa jollain aurinkoisella ranskalaisella kujalla kesän ollessa vasta aavistus ilmassa.



Vahva suositus tähän Bretagnelaiseen :)

Lähdettiin tänään aarteenmetsästyskeikalle Hyvinkäälle, jossa vanha herrasmies oli kutsunut meidät tekemään kauppoja hänen edesmenneen äitinsä vintin aarteista ja koska meidän kloppi oli lenssussa, hoitajaksi hälyytettiin anoppi. Sovittiin, ettei liioin aamusella soitella, että saamme keskittyä herran kanssa kaupankäyntiin ja huonekalujen kantelemiseen.

Anoppi saapui odotetusti kahdeksalta. Ensin hän ihmetteli miten meillä oli niin siistiä. Kiristelin hampaitani ja ihmettelin päänsisällä miksi sävy anopin äänessä oli niin yllättynyt. Sitten anoppi tallusti olohuoneeseen ja totesi meidän siirtäneen pianon toiseen huoneeseen. Mieheni vastasi, että piano oli ollut nykyisellä paikallaan jo puolitoista vuotta.

Juuri, kun olimme kantamassa tätä ihanuutta alas hyvin jyrkkiä vintti-rappusia pitkin Hyvinkäällä anoppi soittaa.



A=Anoppi

M=Minä

A: -"Kuule missä teillä on sateenvarjot?"

M: -"Just nyt hiukka paha hetki.. en tiedä..ei ehkä ole.."

A: -"Siis miten niin ei ole? Täytyyhän teillä olla sateenvarjo!"

M: -"No en tiedä.. jos on sateenvarjo, kait se eteisessä jossain on! Minne teidän nyt sieltä pitää lähteä?"

A: -" No eihän teillä ole mitään ruokaakaan täällä! Meidän pitää nyt mennä ostoksille, naurettava näky tuo teidän jääkaappi!"

M: -"Asia selvä."

Pääsimme viimein takaisin Rajamäen Aarteeseen ja puhdistelin pölyn seasta näitä pullo-parkoja, kun puhelin jälleen soi.



M: -"No? Mikäs meininki?

A: -"Kauheeta, kun nää teidän lakanat on ryppyisiä!"

M: -"Anna meidän lakanoiden olla siellä, ne on ihan hyvät."

A:-" Eikä ole!! Ei meidän Antti näin ryppyisissä lakanoissa nuku! "

M: -"No kuule, naimisissa ollaan oltu nyt yli seitsemän vuotta. Hyvin on nukkunut."

A: -" Kyllä teillä pitäis olla mankeli. Antti kyllä haluaa mankeloidut lakanat."

M: -"Voi olla, että haluaa..vaan eipä taida saada."

A: -"On se meidän Antti aina ollut sellainen mankeloitujen lakanoiden ystävä. Sellaiseksi olen opettanut."

M: -" Tai pilannut. "

A: -" Heh, niin.. no hei taas."



Yritettiin nakuttaa Rajamäen Aarteen verkkokauppaa tietokoneelle, kun anoppi pinkaisi myymälämme ovesta sisälle kloppimme kanssa.

A: -"No niin, lähden nyt sitten. Lapset söivät sitten äsken. Kauheesti ne söi. Ei taida olla ihan itsestään selvyys nuo ruoka-ajat teidän perheessä? Kyllä sen huomaa."

M: -"No, hyvä että söivät."

A: -" Juu, no minä menen nyt..pitäiskö teidän myydäkin jotakin? Jotenkin vaikuttaais, että vaan ostatte ettekä saa myytyä mitään?"

M: -"Niin. Sitähän me yritetään..kiitos kun olit lasten kanssa..hei taas."

Tunnin jälkeen lähdettyään anoppi soitti jälleen.

A: -"No minä tässä, piti vaan vielä sanoa, että on se teidän kloppi jo niin omatoiminen ja reipas!"

M: -"Niin on! Kyllä se on paljon skarpannu."

A: -" Nii ja oli mulla vielä sellanen, että yritin löytää sulta naamarasvaa, mutta kauhee epäjärjestys niissä sun vessan vetareissa..sieltä mitään löytäny. Että jos näyttää vähän pengotulta, niin sitä yritin etsiä."

M: -"Jahas..aivan."

Päätin juoda päivän päätteeksi hyvän siiderin.