Tuulta päin!
Ravintolan liiketoimintasuunnitelmaan pitää kirjata melko rajaavasti se tarkka asiakasryhmä, jonka kuvittelee siellä asioivan. Tuotteet, joita mainittu asiakasryhmä sitten ostaa ja pisneksen toivotut liikevaihdot. Ravintola lukeutuu sitten bistroksi, fine dining paikaksi tai fastfood raflaksi niin asiakkaat on tavallaan rajattu hyvin selkeästi siihen tehtyyn suunnitelmaan. Määrätyt paikat on määrätylle ryhmälle ihmisiä.
Olen käyttänyt varmuudella useita tunteja elämästäni parjaten tienvarsihuoltamoita ja niissä asioivia ihmisiä. Väheksyen ja voivotellen sitä armottoman huonoa ruokatarjontaa, kehnoa palvelua ja luita kalvavaa epäviihtyisyyttä.
Aikaisemmin pienenä ravintoloitsijana se oli aivan mahdotonta ymmärtää miksi asiakas hakeutuisi nälän yllätettyä huoltamolle, kun pieniä perheomisteisia ravintoloitakin oli olemassa. Anoppi oli se toinen asia jota parjasin. Hullua, kaikkeen sekaantuvaa naisihmistä, jonka lähellä oma minuus hukkui jonnekin suohon.
Sitten elämä muuttui. Meidän elämä. Myytiin ravintola, ryhdyttiin monialayrittäjiksi ja otettiin muutaman vuoden erätauko ravintolan pyöritykseen. Muutettiin Pakilaan lähemmäs anoppia. Lokakuussa tuli kauppiaspaikka Pakilan Teboililla hakuun ja mehän haettiin. Haettiin, saatiin ja viimein viime tiistaina, avattiin. Perustettiin Bensalenkkarit Oy, ihan oma huoltamo, legendaarinen Pakilan Teboil.
Avattiin viikko sitten ja lounailla on ollut hyvä nousujohteinen pöhinä. Kiitos siitä kuuluu ihmisryhmälle, jonka kuvailu ei liiketoimintasuunnitelmiin kelpaa. Siksi, sillä huoltamolla käy kaikki. Hyvä huoltamo palvelee liikemiestä lounastreffipaikkana, perheenäitiä croissantti ostoksilla, raksamiestä aamupalalla ja seniorikansalaisia kahvitreffeillä.
Moni asia pelottaa ihan vimmatusti, mutta ainakin nyt voi itse määrittää sen "huoltamo"- käsityksen uudestaan. Maustaa ja sisustaa ihan oman maun mukaan...tai melkein, nyt kun Pakilassa ollaan on se anoppi siellä sanomassa useaan asiaan. Mutta sanokoon pirulauta! Haasteet tulee kohdata, eihän elämä ole muuten kiinnostavaa;)
Tervetuloa Pakilan Teboilille ark klo 6-22 ja viikonloppuisin 9-22
Pakilantie 66, 00660 Helsinki
Olen 37 vuotta nuori, kokki, yrittäjä, aarteenetsijä, äiti, vaimo ja nyt siis myös blogisti 😉 Kaikki nuo yllämainitut ovat muokanneet minusta sen mitä nyt olen. Kyyninen, itsekeskeinen, väsynyt, tarkkanäköinen ja hauska aina väärällä hetkellä. Tämä on blogi missä kerron asiat kuten ne itse näen, liittyen elämän kaikkiin alueisiin, mutta lähinnä kuitenkin ruokaan. Olen suomalainen parhaassa iässä ja aikamoinen pastanjauhaja 😉 Tervetuloa 🙂
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Meidän lapset haluaisivat järjestää juhlia joka viikko. Halloween juhlien järjestäminen ei välttämättä tarkoita hintavien kurpitsojen, mu...
-
Mistä näitä lapsia tulee? Näitä lapsia jotka kirkkainsilmin sanoo mulle viettävänsä lakto-ovo-vegaanista viikonloppua ja samalla ohimen...
-
Peura on hiivatin kallista ostaa, onneksi mulla on kuitenkin anoppi, jolta peuran sisäpaistin sain. Sisäpaisti Laita sisäpaisti (no...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti