Uuniin laitoin hirven kanssa Rajamäen balsamikastiketta, valkosipulia, aprikoosohilloa, karitsan lihalientä, suolaa, rosmariinia, timjamia, mustaapippuria, persiljaa, purjoa, teryaki kastikketta ja vettä.
Kun hirvi loikkasi uunista ulos kuiva, mutta hyvänmakuinen totuus paljastui.
[gallery ids="5187,5193,5192" type="rectangular"]
Ratkaisin tilanteen leikkaamalla hirven pienemmäksi, siivilöimällä liemen sen niskaan ja lisäämällä voita, kanelia, rosmariinia, savupaprikaa, tomaattipyrettä, siirappia ja kermaa.
[gallery ids="5188,5189" type="rectangular"]
Tadaa! Nyhtöhirvi oli syntynyt :)
Intouduin tekemään myös vihreää voimakeittoa. Kaapissa oli nimittäin lehtikaalia, pinaattia, rosmariinia, persiljaa, salviaa, kesäkurpitsaa, kevätsipulia, valkosipulia, voita ja ruokakermaa. Suurustin keiton maizenalla.
Tämänkin keitoksen suhteen ei mennyt aivan nappiin. Herra Hinttala oli juuri siivonnut keittiön hirvi-kokkailujeni jäljiltä ja pinnat kiiltelivät yhä puhtauttaan. Sanoin lapsille hyvät yöt, kun mieheni lähti viemään lapsia nukkumaan. Keitto oli vaiheessa, jossa seuraavaksi olin poraamassa sen sileämpään muotoon käsiporalla.
[wpvideo eA6ZNpGq]
Hinttala loi vienosti katseen puhdistamaansa keittiöön ja lähti lasten runokirja kainalossa yläkertaan. Katsoin käsivatkainta ja päätin vaihtaa työvälineen smoothie-sekoittimeen, jonne kaadoin 1/5 keitosta. Virhe! Kuumaa keittoa EI KANNATA KAATAA TEHOSEKOITTIMEEN ja SULKEA HUONOSTI :(
Hyviäkin asioita valkeni tässä niin ilmeisessä tapahtumasarjassa. Nimittäin, keittiön tapettimme kestävät todella hyvin pyyhkimistä, pistorasioiden sisäpinnoille oli kertynyt muutakin pyyhittävää, koko perheen puhelimien laturit tuli järjestettyä (ja pyyhittyä), limainen pinaatti-mössö tuntui naamassa vähintäänkin kohtalaiselta kasvonaamiolta, pöydällä lojunut visa-lasku oli tahrojen takia nollaa pienempi ja koiramme Niilakin tykkäsi keitosta :)
[gallery ids="5191,5190" type="rectangular"]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti