STUPA, Nepalilainen ravintola Nurmijärvellä :)

Keskustie 3, 01900 Nurmijärvi, www.stupa.fi

Käytiin lounastamassa keskellä Nurmijärven keskustaa Stupa nimisessä ravintolassa. Rakennus itsessään on huippu. Funkkis rakennus on aikoinaan toiminut Nurmijärven linja-autoasemana, mutta sen toiminnan loputtua tiloissa on ollut niin sähköliikettä kuin kaljakuppilaakin.



Sisustus

Täytyy myöntää, että edellisellä kerralla kun kävin paikassa voimakas tupakanhaju pölähti jo tuulikaapissa sieraimiin. Nyt sisälle astuttaessa uuden karhea maalipinta seinissä oli ilmastoinnin ohella puhdistanut ilman hajuista ja ihan hyvät kormat tuoksahtivat nokkaan, kun meidät ohjattiin pöytään istumaan. Sisällä erityistä on arkkitehtuurillisesti mielenkiintoiset isot kattoikkuna-reiät, jotka oli maalattu reunoiltaan hieman sinisiksi.

[gallery ids="3713,3714" type="rectangular"]

Muutoin sisustus on melko tyyppi-esimerkki nepalilais-ravintolasta. Värit niin verhoissa, loosseissa kuin serveteissäkin ovat tummat ja raskaat. Ristiriitaisuudet länsimaalaisen baarin ja etnisten paperi-lamppujen välillä ovat silmiinpistävät, mutta hyväksyttävät. Palvelu oli kaikkiaan ystävällistä ja jopa hymyilevää. Musiikki oli ilahduttavasti paikkaan sopivaa ja sai viihtymään.

[gallery ids="3715,3716,3717" type="rectangular"]

Ruoka

Tilasimme lammas currya ja kanaa tikka masala. Juomiksi otimme mangolassit. Tyypillisesti ruoka tarjoiltiin lokero-lautaselta, jossa pääraaka-aineiden lisäksi oli riisiä, papumössöä ja raitaa. Ruoka kannettiin pöytään nopeasti ja yllätykseksemme myös naan-leipä kuului annosten hintaan.

Lammascurry oli positiivinen ylläri, sillä usein näillä hinnoilla saattaisi olettaa lihojen olevan sitkeitä-rustopaloja. Kormakastike oli vahva ja hyvä-suolainen, vaikkakin rasva oli hieman erottunut kastikkeessa.

Raita oli aivan liian laihaa ja osittain tuli mieleen oliko sitä hätäpäissä kenties jatkettu maidolla. Jogurttikastikkeeksi sen tunnisti vain koska luin annoksen sisältävän moista aiemmin.

Papumössössä piili samanlainen mössö-osuuden puuttuminen. Pavut oli joo, ja lientä ympärillä, mutta sen saaminen omasta lokerostaan ilman lusikkaa oli haarukalle mahdottomuus.

Tikka Masala oli hieman pettymys. Maut eivät ihan olleet kohdillaan ja kana oli kuivahkoa. Määrällisesti kanaa oli lätkäisty mieheni lautaselle tuplaten verrattuna tilaamaani lammas-annokseen.

Mango lassit olivat hyvät ja se, että ne tarjoiltiin ns. kalja kolpakoista mustien pillien kera oli ihanan rentoa ja osuvaa.

[gallery ids="3721,3722,3723,3720,3725" type="rectangular"]

After all

Ravintola on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, hinnat ovat edulliset ja palvelu ystävällistä ja huomioivaa. Sijainnin osalta kuvittelisin paikan saavan huomiota jo mielenkiintoisen historiansa takia. Vanhan mielenkiintoisen rakennuksen uudelleen käyttö on jokatapauksessa ympäristöteko, historian säilyttämistä ja vivahteikkaan maalaiskunnan ravintolakulttuurin elävöittämistä.

Tubettini toivoo Stupalle siis menestystä, ja kastikkeisiin maizenaa!

-heh ;)

Jurttilat vol 17.

Tubettini kokkaa ja kuntoilee :) 6/2017

Yritämme laittaa aina kotona mahdollisimman hyvää, helppoa, terveellistä ja kaunista ruokaa niin, että kaikki nauttisivat ruoasta ja se antaisi voimia liikkuvan perheen tarpeisiin.

Tässä on resepti aivan mahtavaan kasvisateriaan, jossa pääosassa ovat tämän hetkiset lempiherkkumme Pimientos de Padrón eli pienet espanjalaiset paprikat!

Tuorepastaa tomaattikastikkeessa ja paahdettuja vihreitä paprikoita

Pussillinen Pimientos de Padrón paprikoita

200g täysjyvä tuorepastaa

pieni purkki tomaattipyrettä

200g tomaattisosetta

1 solo valkosipuli hienonnettuna

1 rkl sokeria

1 tl kanelia

1 tl paprikajauhetta

100g makeita miniluumutomaatteja

suolaa

parmesania

auringonkukansiemeniä

Paprikat:

Kuumenna uuni 200c asteeseen.

Pyörittele paprikat kevyesti rypsiöljyssä ja kaada leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Laita paprikat uuniin, ja anna paahtua n.10 minuuttia. Älä kuitenkaan polta!

Tomaattikastike:

Kuullota valkosipulit kattilassa pienessä määrässä rypsiöljyä. Kaada purkillinen tomaattimurskaa ja tomaattipyrettä valkosipulien joukkoon.

Lisää sokeri, kaneli, paprikajauhe ja suola kastikkeeseen. Anna kastikkeen hymyillä hiljalleen levyllä.

Halkaise 100g makeita luumutomaatteja ja viskaa kastikkeen joukkoon. Luumutomaattien on hyvä jäädä juuri sellaisiksi ,että suu tuntuma on niissä raikas ja kypsymätön. Kontrasti täyteläisen ja hautuneen kastikkeen kanssa on nimittäin melko mainio.

Pasta:

Keitä pasta suolalla maustetussa runsaassa vedessä.

-Tuorepastan keittäminen on rivakkaa puuhaa ja pastan keityttyä voit siivilöidä vedet sieltä pois ja tehdä tomaattikastikkeeseen viimeisen silauksen pastan odottaessa siivilässä.

Sekoita pasta kastikkeen joukkoon ja kaada koko komeus isompaan tarjoiluvatiin. Suolaa paahdetut paprikat mahdollisimman hyvin ja ripottele pastan päälle. Hyvän lisän annokseen tuo vielä kourallinen vasta raastettua parmesania ja muutama lusikallinen auringonkunkansiemeniä.

Tällä jaksaa taas uida tai kuntoilla :)

tubettini.blog

facebook.com/tubettini

instagram.com/tubettini

Jurttilat vol 16.

Kaikkien jatko-osien anoppi ;)

Edelliseen blogiin viitaten todettakoon, että kait sitä todellista elämänrikkautta on myös ihmisten erilaisuus;)

Yllättäen meidät hälytettiin asentamaan kaksi puuttuvaa jatkopalasta siihen kauhujen laituriin josta kerroin viime viikolla. Ahdistus syvällä rinnassa vääntäydyimme siis Enäjärven rantaan taasen kamppailemaan niin luonnon, kuin järjenkin vastaisen anopin päähänpinttymää miellyttääksemme. Laituri, jonka todella oletin jo olevan valmis ja hyväksytty, kaipasikin kuulemma kahta jatkopalaa.  Muutaman tunnin taisteltuamme niin kylmyyttä kuin julmaa typeryyttäkin vastaan saimme viimeisen palasen paikalleen ja lähdimme kohti kotia. Matkalla mieheni kännykkään sitten ilmestyi viesti anopilta, jossa udeltiin mikä päivä olisimme tulossa asentamaan rappuset tuohon infernaaliseen rauta kasaan.

Tämäkin on jatko-osa. Jo aikaisemmin valmistetut paprikat kääntäytyivät nyt lätyn sisälle juuston ja meetwurstin kera. Nam :)

[gallery ids="3636,3635" type="rectangular"]

Pimientos de Padrón!

Olimme taannoin oikein hauskoissa juhlissa. Hauskat ne oli siihen asti kunnes vieraiden joukossa mukaan pölähti pariskunta, jolta ei rahaa puuttunut. Nyt saattaa kuulostaa niin perisuomalaiselta kateudelta, mutta antakaahan kun selitän.

Väitän, että tunnen melko monta, jotka käärivät niin hyvät ansiot päivätöistään, että joutuvat avaamaan uusia tilejä saadakseen rahat pankkiin mahtumaan. Useimmat ymmärtävät kuitenkin olla tuomatta asiaa julki. Ainakaan ensimmäisen vartin aikana. Kun tämä rahalta tuoksuva pariskunta otti armottomasti tilanteen haltuun jutuillaan marmoritasoistaan,  kesämökkinsä neljän tonnin "pikkuvuokrastaan" ja elämänsä sietämättömästä keveydestä oli vaan aivan mahdotonta olla iloinen toisen puolesta. Päinvastoin. Kun leveilevät jutut olivat vielä yhdistettynä naisen hyvin korkeaan ääneen, joka kantoi kaiken ylitse, tilanne tuntui aivan joltain sosiaaliselta kokeilulta tai Punk´d-jaksolta. Vetäydyimme mieheni kanssa omiin oloihimme odottelemaan pariskunnan poistumista.

Juhlaruokien ehdoton vetonaula olivat nämä mainiot vihreät paprikat. Pimientos de Padrón. Pyöritin niitä hieman oliiviöljyssä ja sitten grillasin. Grillauksen jälkeen paprikat maustettiin reippaasti sormisuolalla. Aivan fantastisia, joskin grillatessa vaativat folioalustan, jotteivät kierähdä grillin ritilöiden lävitse.

[gallery ids="3596,3597,3598" type="rectangular"]

Paprikat olivat minulle uusi tuttavuus, joten kiittelin niitä juhlien emännälle, joka sanoi olevansa iloinen, että oli onnistunut löytämään jotain meille uutta :) Korkeaääninen nainen korjasi Tag Heueriaan ranteessaan ja sekaantui keskusteluun kysymällä "kuinka niin?" Emäntä selitti sitten hänelle, että koska mieheni ja minä olemme kokkeja. Siihen nainen vastasi (korvakäytävän räjäyttävällä korkealla äänellä) "Ai kun ihanaa!!! Mä niin ihailen, kun joku osaa jotain!"

Tänään ajattelin valmistaa paprikat pannulla ja yhdistää tuorepastan ja makeahkon tomaattikastikkeen kanssa. Parmesan ja pinjansiemenet täydentävät kasvispitoisen lounaan:) Jos pöperö onnistuu, en varmasti jätä sillä leveilemättä instassa  https://www.instagram.com/tubettini/ :)

 

Jurttilat vol 15.

Jurttilat vol 14.

Jurttilat vol 13.

Jurttilat vol 12.

Jurttilat vol 11.

Hienosäätöä ja riivattua pelleilyä ;)

Avun lupaaminen on aina se helppo osuus. Itse toteuttaminen ei niinkään. Luvattiin kasata laituri anoppilan rantaan ja sen todellakin teimme! Kyse ei ole mistään järveen "heitettävästä" ponttooni-unelmasta, vaan ruosteisesta, usean ihmissuhteen rikkoneesta rauta-palapelistä, jonka "oikea" kokoamistapa on mielessä niillä, jotka huutelelevat rannalta neuvoja, eivätkä sen kokoamiseen osallistu. Ja jotta tehtävässä olisi ollut haastetta kylliksi, ei suinkaan riittänyt, että laituri kasataan oikein, vaan myös sen suunta suhteessa mökin terassilautoihin, naapuriin ja vedenpintaan olivat vatupassilla tehtävää hommaa. Siinä kun vierekkäin seistiin puolison kanssa jäisessä vedessä, nilkkoja myöten mutapohjaan jumittuneina kolmatta tuntia, näki varsinkin sen anopin  ja mieheni välisen saumattoman ymmärryksen. Kiroilin, näytin kansainvälisiä käsimerkkejä ja hytisin kylmyyttäni, mutta mieheni yritti vain tyynnytellä minua sen sijaan, että olisi kiljunut äidilleen jotain vastaan. Se, että sanoin häntä selkärangattomaksi oli selkeästi liikaa, joten myöhemmin perustelin muistuttamalla hänen välilevy-leikkauksestaan, että tavallaan hän oikeasti on selkärangaton. Lopulta naurettiin.

Jotain hyvääkin, sain rapuja ja kaksi avocadoa anopilta mukaani ja tässä annos, jonka inspiraationa oli tämä hienosäätäminen ja riivatunmoinen pelleily.

[gallery ids="3532,3533,3534" type="rectangular"]

Kiroilevat-ravut:

Laita reipas sata grammaa voita sulamaan pannulle. Kääntele paistinpannulla voin sekaan reilut lusikalliset paprikajauhetta, currya, valkosipulia, fariinisokeria ja ripaus suolaa. Kuivamausteista irtoaa maku vähitellen ja tuoksu tunkee sieraimiin. Hulauta noin 200 grammaa keitettyjä, pyrstöllisiä valkokatkarapuja kuplivan maustevoin sekaan ja anna niiden kevyesti lämmetä ja imeä makuja itseensä.

Millilleen-kurkut:

Ensin valmistetaan liemi, jossa  muutama lusikallinen valkoviinietikkaa,  lusikallinen sokeria, ripaus suolaa, tujaus mustaapippuria ja puoli desiä sitruunamehua muodostavat " hölskytyskurkkujen"- ytimen.

Sitten veistellään kuorimaveitsellä kurkun pinnasta pitkittäissuuntaisia siivuja. Siivut laitetaan liemeen muitumaan hetkeksi ennen esillelaittoa. Lientä itsessään ei laiteta lautaselle.

Muita elementtejä lautasella ovat: rucola-öljy, paahdettu paahtoleipä, avocado, herneenversot ja uunissa kuivatettu italialainen maalaiskinkku.

:)

 

 

Jurttilat vol 10.

Jurttilat vol 9.

Jurttilat vol 8.

Jurttilat vol 7.

Remontti on sellanen juttu, että sen haluaa olevan valmis!

On vaiheita joiden päättymistä ei niin odota. Niitä ovat lapsuus, keski-ikä, kesä, viikonloppu, loma, rakasteleminen, hieronta tai vaikkapa hyvä päivällinen. Remontin päättymistä sen sijaan odottaa sen alkamisesta lähtien. Kun me ostettiin omakotitalo, ajateltiin, että "noi pari juttua ja se on siinä". Eipä ollut. Pari juttua muuttui sadaksi, tuli yllätyksiä, vesivahinkoa, purkutuomiota, hiustenlähtöä ja lisää remontoitavaa. Kun loppu joskus häämöttää, se kaikki alkaakin alusta.



Kakuissakin on paljon eri vaiheita. Jos skippaa jonkun kohdan, lopputuloksessa sen kyllä huomaa. Itse kakun paistamisen jälkeen on kostutukset,täytteiden valmistukset, kasaamiset ja koristelut. Sitten kun kakku viimein on valmis, työnsä jälkeä voi ihailla hetken, kunnes ensimmäinen pala onkin jo syöty ja täydellisyys rikottu. Tässä on joitakin kuvia kakuista joita ollaan tehty :)

[gallery ids="3464,3465,3466,3461,3460,3457,3455,3454,3453,3452,3451,3450" type="rectangular"]

Jurttilat vol 6.

Hyvää päivää Äideille :) Tää on meidän päivä.

Jurttilat vol 5.

Hyvää Äitienpäivä-viikonloppua kaikille :)

Jurttilat vol 4.

Jurttilat vol 3.

Hirvijäätelöä ;)

Tarveaineet:

Arkkupakastin, hirvenlihaa ja  vaniljajäätelöä

Valmistus:

Aloitetaan keittiön remontti ensimmäisenä helteisenä kesäpäivänä ja otetaan arkkupakastin maanantaina hetkeksi pois seinästä.  Pistoke liitetään seinään harkitusti vasta lauantaina. Sunnuntaina avataan arkkupakastin ja huomataan hirvijäätelön olevan valmis.

Esillelaitto:

Järkytyksen ja mieleenpainuvan tuoksun ajamina kannetaan pakastin sorttiasemalle.



Koska emme vieläkään viime kesän jälkeen ole saaneet uutta pakastinta hankittua, pakaste herkut syödään yleensä meillä heti. Saimme anopilta kaksi kuhaa sunnuntaina, ja koska ne olivat jäässä sulatin niitä jääkaapissa. Kuha on huippukala ja tuoreena en missään nimessä niitä cornfleikseissa pyörittelisi, mutta sulatetetut fileet käy tähän nyt hyvin.

Cornflake-kuha:

Renssaa kuhat ja pyörittele kananmunassa. Murskaa cornflakesit kaulimella tai monitoimikoneessa. Painele kuha fileet varovasti maissimuroissa ja paista rapeaksi. Mausta suolalla.

[gallery ids="3398,3397" type="rectangular"]

Porkkanalisuke:

2 isoa porkkanaa

1 solo valkosipuli

20g tuoretta inkivääriä

1 punainen chili

puolikas kurkku

reilusti korianteria

100g suolapähkinöitä

Raasta porkkanat ja kurkku, suikaloi vs, inkivääri ja chili. Lisää korianterit ja pähkinät.

[gallery ids="3399,3395" type="rectangular"]

Soosi:

Yhden limen mehu

1 dl sweet chili kastiketta

2 rkl fariinisokeria

1 rkl kalakastiketta

3 rkl soijaa

1 dl rypsiöljyä

1/2 tl chilihiutaleita

Sekoita soosin ainekset keskenään. Kaada soosi lisukkeen sekaan ja anna tekeytyä jääkaapissa hetkisen aikaa.

Tämä sama lisuke käy hyvin myös lihan kanssa. Silloin voi jättää kalakastikkeen pois ja lisätä hieman enemmän soijaa. Olisin itse vielä laittanut seesaminsiemeniä, mutta en löytänyt kaapista.

Huippu hyvää tuli kummiskin :)

 

Jurttilat vol 2.

JURTTILAT.

 

KISS tuli ja Salama lähti

Salama oli meidän pihasiili, joka otti ja kuolla kupsahti samana päivänä kun yhtye Kiss tuli suomeen. Koska selittämättömän kuoleman kokenut Salama järkytti, emme lähteneet isolle kirkolle bongaamaan Kiss-yhtyeen jäseniä, vaan teimme kakun piikikkään kaverin hautajaisiin. Resepti on helppo ja hautajaisissa muisteltiinkin lähinnä ilolla pihasiilin elämäntaivalta.

[gallery ids="3309,3307,3308,3306" type="rectangular"]

Kakkupohja: 

1 dl vaniljasokeria

2  isoa kananmunaa

1 dl vehnäjauhoja

2 rkl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

Vaahdota sokerit ja munat. Lisää jauhoiset ainesosat ja kaada esim. hyvin voideltuun ja korppujauhoitettuun piirasvuokaan tai käytä leivinpaperia. Paista uunin keskiosassa 165 c/ n.20 min.



Koristelu:

Kakun voi  kostuttaa esimerkiksi spritella tai mehulla, mutta riippuen päällisistä siitä tulee helposti liian makea. Itse kostutan maidolla. Kostutetun pohjan päälle huitaisin pienen piltti purkin verran hedelmäsosetta. 

Tässä vaiheessa sulatin taloussuklaata mikrossa ja levitin sitä muovisen kansion päälle kovettumaan. 

Loput suklaat valutin kakkuun soseen päälle.

Kermavaahdon "tuunasin" niin, että sekoitin 2/3 kermavaahtoa ja 1/3 ranskankermaa. Lisäsin vaniljasokeria vaahtoon ja levitin kakun päälle.



Koristelussa oli mansikoita, mustikoita, suklaakoristeita, dominokeksejä ja muutama syötävä kukka.

Hautajaismusiikkina soitettiin Kiss yhtyeen nostalginen kipale; Parasite :)

Miten lapset saa nukkumaan omissa sängyissään?

Ollaan koitettu lahjontaa, rahat loppu. Väsytys-tekniikkaa, väsyttiin itse.

Rakennettiin omat hienot huoneet molemmille, ei toimi sekään. Uhkailtiin: "puretaan teidät huoneet, ellette pysy siellä!" Ei jaksettu toteuttaa, koska rakentaminen vei mehut.

[gallery ids="3226,3227,3225,3224" type="rectangular"]

Nyt päätin koittaa sokerin vähentämistä ja lisätä vihreiden syömistä. Toivon, että terve ruumis nukkuu paremmin ja heräilemättä. Herään nimittäin hyvin herkästi potkuihin ja kyynärpää-lyönteihin tässä meidän 160 senttimetriä leveässä sängyssä.



Neuvoja otetaan vastaan?

Vihreä soppa:

200 g parsakaalia

100 g vihreääparsaa

200 g lehtikaalia

1 dl sitruunamehua

1 l kasvislientä

2 dl maitoa

2 rkl fariinisokeria

1 rkl maizenaa

[gallery ids="3222,3221" type="rectangular"]

Leikkaa kulhoon parsakaalien kukkaosat ja tankoparsat sentin pätkiksi. Laita kattilaan loput osat parsakaaleista, lehtikaalit, kasvisliemi, sitruunamehu, kaksi lusikallista fariinisokeria ja ruokalusikallinen maizenaa. Anna  kiehahtaa muutama minuutti ja kaada tehosekoittimeen . Jätä muutama desi kasvislientä kattilaan ja kaada sivuun laitetut parsakaalit ja tankoparsat kiehahtumaan. Iske kattilaan takaisin sileäksi vedetty keitto ja pari desiä maitoa.

Anna pulpahtaa ja tarjoile :)