Edelliseen blogiin viitaten todettakoon, että kait sitä todellista elämänrikkautta on myös ihmisten erilaisuus;)
Yllättäen meidät hälytettiin asentamaan kaksi puuttuvaa jatkopalasta siihen kauhujen laituriin josta kerroin viime viikolla. Ahdistus syvällä rinnassa vääntäydyimme siis Enäjärven rantaan taasen kamppailemaan niin luonnon, kuin järjenkin vastaisen anopin päähänpinttymää miellyttääksemme. Laituri, jonka todella oletin jo olevan valmis ja hyväksytty, kaipasikin kuulemma kahta jatkopalaa. Muutaman tunnin taisteltuamme niin kylmyyttä kuin julmaa typeryyttäkin vastaan saimme viimeisen palasen paikalleen ja lähdimme kohti kotia. Matkalla mieheni kännykkään sitten ilmestyi viesti anopilta, jossa udeltiin mikä päivä olisimme tulossa asentamaan rappuset tuohon infernaaliseen rauta kasaan.
Tämäkin on jatko-osa. Jo aikaisemmin valmistetut paprikat kääntäytyivät nyt lätyn sisälle juuston ja meetwurstin kera. Nam :)
[gallery ids="3636,3635" type="rectangular"]
Olen 37 vuotta nuori, kokki, yrittäjä, aarteenetsijä, äiti, vaimo ja nyt siis myös blogisti 😉 Kaikki nuo yllämainitut ovat muokanneet minusta sen mitä nyt olen. Kyyninen, itsekeskeinen, väsynyt, tarkkanäköinen ja hauska aina väärällä hetkellä. Tämä on blogi missä kerron asiat kuten ne itse näen, liittyen elämän kaikkiin alueisiin, mutta lähinnä kuitenkin ruokaan. Olen suomalainen parhaassa iässä ja aikamoinen pastanjauhaja 😉 Tervetuloa 🙂
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Jos perhe joutuu todistajainsuojeluohjelmaan, niin sehän tarkoittaa sitä, että perhe repäistään juuriltaan tuntemattomaan paikkaan. V...
-
Tuulta päin! Ravintolan liiketoimintasuunnitelmaan pitää kirjata melko rajaavasti se tarkka asiakasryhmä, jonka kuvittelee siellä asioiv...
-
Niinkuin minä Sinua jo kerkesin ruotimaan siitä uupumuksesi tilityksistä, niin taas on yrittäjällä hieman pahastunut olo, kun lukee taksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti